Vimpula

Moni on tullut kyselemään ,täälä blogin puolella meidän koirastamme. "Kuinka uusi tulokas on pärjännyt.." "miksi et kirjoita koirastakin.."

Eli meillä on Vilma ollut kohta kuukauden ja kuinka se on pärjännyt uudessa ympäristössä? Mainiosti! 

Alkuun kun Vilma meille saapui , oli langan laiha. Meidän piti aloittaa koiralla täysin uusi ruokavalio ,että saisimme luiden ympärille lihasta. Harmillista mihin kuntoon ihmiset saavat koiransa,kun ei huolehdi tarpeeksi.
Koiralle tämä paikka oli uusi ja tuntematon. Sopeutumisessa meni hetki.
Vilmalta puuttuu perus käskyt ,kuten istu.
Meidän pitää työntää hänen takamustaan ja antaa komento samalla.
Minulle on pienestä pitäen opetettu,että koira ei saa tulla sohvalle,sängylle ilman lupaa. Vilma tietenkin tuli sohvalle ilman pyyntöä jolloin pyydetään poistumaan.
Sama juttu on kun koira ei kyttää kun me lounastamme. Alkuun Vilma vei ruokaa törkeästi Charlotan kädestä,mutta nykyään ei. Pikku hiljaa aletaan oppimaan näitä perus asioita.


Vilma antaa charlotan koskettaa ja pöyhentää tämän turkkia,eikä sano siitä mitään.
Vilma viihtyy aika paljon omissa oloissaan.
Koira ei ole enään mikään pentu vaan 8vuotias.

Meidän vilma on puoliksi sokea ja en ole ikinä työstänyt sokeaa koiraa. Paljon luin netistä sokeista koirista ja kuinka muiden koirat pärjäävät sokeuden kanssa.
Törmäilyä seiniin ,tavaroihin päin,mutta ei toinen voi niille mitään.
Meillä on asunnossamme ulkorappuset ja niissä oli alkuun hakemista. Hyvin varovasti niitä pitkin kulki ,mutta nyt juttu on alkanut luistamaan.

Vilma on luonteeltaan erittäin rauhallinen. Ei hauku turhaan. Vain ja ainoastaan, jos joku toinen aloittaa louksuttamisen,mutta lopettaa käskyn mukaan. Tulee toimeen muiden koirien kanssa,ei oikeastaan piittaa muista koirista niin paljon.
Olemme muutaman kerran käyneet koira rannalla. Vilma ei uskalla veteen mennä ei sitten millään. Sama jos yrittää suihkuun viedä niin juoksee pää kolmantena jalkana piiloon.

Tällainen on siis meidän vilmamme :)