keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Boy or Girl

Meillä oli viimeviikolla rakenne ultra , jota olin jännittänyt todella paljon.
Pää asia , että lapsi on kunnossa ja tietenkin sen päälle vielä , jos saisimme sukupuolen selville, että pääsisi tekemään ostoksia, jo tulevalle pienokaiselle. 
Ihanaa oli seurata kuinka toinen mönki menemään ja kasvaa normaalisti. Kaikki oli sen puolin kunnossa. Mutta meidän piti käydä vielä erillisellä käynnillä , koska nappula ei suostunut näyttämään itseään oikeasta kulmasta, jotta olisi näkynyt sydämmen kärki. Mutta kätilö sanoi , että kaikki on normaalisti, mutta pitää vain nähdä tietyt kohdat oikeista kulmista. 
Tietenkään emme nähneet sukupuolta nappulan asentojen takia. 



Tänään kävimme uudestaan tarkastus kierroksella ja kaikki näkyi hyvin. Olin käynyt ennen ultraa ostamassa makeisia, että saataisiin nappula liikkumaan kunnolla. 
Uusi kätilö oli todella mukava ja juttelimme niitä näitä.kysyinkin sitten ihan suoraan , että näkyykö sukupuolta. Kätilö alkoi etsimään ja sieltä salaisuus pilkisti. 
Meille tulee poika! 
Mulla on ollut  satavarma poika olo , koska mun tämänhetkinen raskaus ei ole samanlainen, kuin esikoista odotellessa. 
Suolaisen sijaan tekee enemmän makeeaa mieli. 
Ei pahoinvointia tai väsymystä. Tissit huutaa välillä hallelujaa , mutta muuten olo on ollut hyvä. 
Nyt pääsemme ostamaan tulevalle pojalle vaatteita ja tarvikkeita. 

maanantai 8. helmikuuta 2016

Jos nyt vähän iisimmi

Hellou
Meillä on ollut ajallisesti todella tiukkaa, kun monessa paikassa pitäisi käydä ja monta asiaa hoitaa. Joten mun taktiikalla levitän pitkin viikkoa kaikki must to do jutut ja illan päätteksi aina totean , onko mun pakko aamulla taas noustava aikaisin ja lähteä tekemään muut tehtävät , jotka olen sopinut tekeväni.
Onneksi tälle viikolle ei ole mitään sen kummallisempaa kuin rakenneultra ja kirpparipöydän järjestämistä.


Käytiin siis viimeviikonloppuna viemässä neljä säkillistä vaatteita kirpparille ja toivoen , että rahaa tuottaa, koska meillä on kuitenkin miljoona hankintaa edessä , jotka vaativat rahaa.. Olen käynyt 3 päivän saldon tarkistamassa ja tuottoa on hyvin tullut.
Charlotan kanssa kävimme aamulla aikaisin järjestelemässä kirpparipöydän , joka oli viikonlopun jäljiltä todella hurjassa kunnossa. Charlottaa on vaikea saada ruotuun , siinä samalla kun itse yritän viikata vaatteita uudelleen. Onneksi siitäkin selvittiin.
Mutta siis pakko sanoa , että mistä näitä pitkäkyntisiä ihmisiä tulee, jotka kehtaavat viedä lastenvaatteita. Olen vienyt meidän pöydällemme myyntiin Charlotan vaatteita , hyvän näköisiä ja ei todellakaan ole hinnan kirouksissa. Joten jos ihminen ei kykene hyvistä lasten farkuista edes maksamaan sitä 1,50e niin miksi niitä ei sitten voi jättää siihen pöydälle? Miksi ne pitää viedä ? Asia jota en ymmärrä , ja jota en hyväksy.
Meillä on ollut myös viimeviikolla toinen neuvola käynti ja viikkoja oli tuolloin 18+4. 
Nykyään neuvolakäyntejä on supistettu (leikkausten takia) 
Charlotaa odottaessa muistan kuinka tiuhaan tahtiin neuvolassa sai ravata, about 2x kuussa. 
Nykyään tosi harvakseen. 
Ensimmäistä kertaa kuunneltiin sydänääniä ja olin ihan wohoo. Neuvolassa neukki vaan totesi "missä on sun raskausvatsa" koska viikkoja oli jo 18 ja ihmisillä kuulema on jo vatsaa tuolloin enemmän. Totesin vaan, että Charlottaakin odottaessa minun raskausvatsani alkoi näkyä vasta kunnolla rv 30. Joten säästyn nopealta kasvamiselta. Toisaalta haluaisin jo, että minun raskausvatsani kasvaisi, koska muilla samoilla viikoilla olevilla on jo raskausvatsaa mitä näyttää , minulla vaan näyttää siltä, että muutama pulla tultu syötyä.
Mutta jokainen aikanaa. Olisi vaan jo kiva päästä kuvaamaan vatsaa, joten tässä sitä vielä odotellaan hetki. 
Torstaina olisi rakenneultra ja odotamme Villen kanssa sitä todella kovasti. Jos ja kun sukupuoli näkyisi pääsisi ostamaan jo ensimmäiset vaatteet.
Jännitystä ilmassa !