What I Really Want To Do

Pienempänä tyttönä tuli suunniteltua tulevaisuutta pilvilinnoihin asti. Aikuisena asuisin Espanjassa, isossa luxus asunnossa ja ympärillä paljon koiria,mies ja lapsia.
Lapsena sitä rakentaa ajatusta niin pitkälle, että hymyilyttää näin aikuis iällä, mitä sitä on tullutkaan ajateltua. Lapsena ei ole vielä hajuakaan rahan käytöstä,laskuista,vuokrista,töistä ja kuinka iso maailma voikaan olla.
Kun sitä alkaa kasvamaan ja ymmärrystä tulee lisää maailman kuva laajenee ja alkaa ymmärtämään, ettei ne asiat olekkaan niin yksinkertaisia, niin kuin ne kuvitteli silloin nuorempana.

Olen aina pitänyt kauneuteen liittyvistä asioista ja näen itseni jollain tavalla edelleenkin tulevaisuuteni niiden parissa.
Moni muukin näkee minut parturi.kampaajana tai kosmetologina, mutta enemmän parturi kampaajana.

En enään tiedä mitä haluan! olen stalemate tilanteessa, ja olisi jo tehtävä päätöksiä, koska ammattiin haku olisi näillä näppäimillä.
Kyllä, näen minut edelleenkin kauneuden parissa. Mutta onko se juuri se mitä haluan lopun elämäni tehdä? Toki voisin kouluttaa aina itseni uudelleen ja uudelleen.
Olen tuttaviltani, valmistuneilta parturikampaajilta kuullut niin negatiivisia asioita, kuten: He menevät vuokrapenkeille, josta maksavat ison pennin palkastaan pelkästä vuokratuolista. Sitten vielä vuokra ja laskut siihen päälle.
Heildän elämiseen kuukauden aikana ei jää paljoakaan käteen ja moni joutuu heistä turvautumaan vanhempiensa apuun. On varmastikkin niitäkin henkilöitä joilla on pelkkää positiivista sanomista vuokrapenkeistä jne..
Mutta on ajateltava loogisesti myös tulevaa. Tärkeimpiin asioihin tulee lapseni ja hänen ylläpitonsa.
Kuten myös minun viihtyvyyteni ammatissa, josta saan hyvän fiiliksen jokaisen työpäivän jälkeen.

Olen tavoittelija ja tiedän minkälaisen elämän haluan rakentaa itselleni ja tyttärelleni .Jos jotakin päätän sen myös haluan toteuttaa. En sitä tietenkään heti voi lähteä toteuttamaan vaan ensiksi on oltava tietty ''kaava'' asioille, Kuten nyt koulunkäynnin suhteen.
Haluan menestyä, haluan että minulle jää rahaa käteen riittoisasti,vuokrien laskujen ja muiden ylimääräisten menojen jälkeen.
Kun päätän mille alalle haen ja toivoen pääsyäni sinne, haluan myös viihtyä siinä ammatissa. En hetkeäkään halua sellaista tunnetta '' onko tämä nyt se oikea ala minulle?''
En haluaisi, olla vaihtamassa alaa moneen otteeseen, vaan koska jokin ei miellytä.

Haluaisin suoraan päästä kosketukseen,tulevan työni kanssa. Haluan tehdä, ja toimia.
En pidä uuvuttavista luennoista tai pitkistä päivistä kouluissa,eri aineiden parissa, mutta loppujen lopuksi se on tehtävä.

On ''vara''  aloja joita olen ajatellut,kuten. Kultasepän ala, matkailu ja ravitsemus, ja liikunta puoli.
Vai haluanko ollakkin kauneuden parissa, jos se tuntuu niin hyvältä ajatukselta.
Ristiriitaista!!

Saa nähdä mitä haluan,mistä itseni löydän ja mitä tulen valitsemaan. Mutta toivottavasti haen oikein jolloin ei tule koulunpenkillä sellaista oloa "miksi olen tällä alalla".
On tässä vielä aikaa lukea aloista ja aikaa hetki miettiä. Toivon,että löydän sen oikean tien itselleni.