Mörkö tuulella

Charlotta on viimeisen kuukauden mennyt aivan päälaelleen ei kirjaimellisesti .
Meillä tyttö on alkanut protestomaan enemmän ja mikään ei tunnu kelpaavan. Neiti tahtoo tehdä juuri niin kuin omapää sanoo, ja siinä ei auta virret tai mitkään.

Voisin sanoa, että meillä asustelee, minimonsteri joka kiukuttelee ja pyörittää äitiä 6-0  yrittää kovasti.
Charlotalla on todella, todella vahva luonne ja se näkyy myös. Nyt se luonne on ottanut todella kiivaan vauhtihypyn, että tämä tuli minullekin yllätyksenä.
Monesti dramaattisesti heittäydytään lattialle, jos jokin asia ei miellytä. Potkitaan, läpsitään , ja lisää kiukkuamista. Millään ei meinaa rauhoittua. Charlotta ei anna äidille siinä vaiheessa minkäänlaista neuvottelun varaa, että voisi rauhouttaa . Ei koskettamista, lisää ja lisää neidin suusta raivoamista.

Oon nyt oppinut siihen , että annan neidin huutaa rauhassa, niin kurjalta kuin se kuulostaakin , mutta jos äidin apu ei kelpaa , niin en voi kompromisseja kiukuttelussa lähteä tekemääni.  Herkuilla ja yllötyksilläkö houkuttelisi.  No.  Paheentaisin tilannetta entiseltä,  ja kasvatus menisi aivan plörinäksi, koska silloinhan jos annan periksi ja neiti saa tahtonsa läpi silloin äitiä todellakin ollaan pyörittämässä 6-0.

Tänään olimme käymässä kaupungilla , hoitamassa asioita. Charlotta viihtyy kaupungilla , mutta tänään nostettiin kaupunkireissu aivan uudelle tasolle.
Charlotta on tottunut siihen , että saa kaupungissa kävellä, mutta äidin tai äijän kädestä pitää pitää kiinni.
Charlotta tempaisee kätensä irti ja ei suostu sitä antamaan takaisin. Jos joudutaan ottamaan  kädestä uudestaan kiinni, neiti heittäytyy polvilleen maahan ja alkaa itkemään.  Mikäs siinä enää auttaa, kuin vaunuihin laittaminen. Ja vähän lisää huutoa.
....Rappusissa kävelyn kielsin itsenäisesti, ei tottele. Ja itkupotkarit
Näitä niin isoja ja pieniä asioita riittää, mutta tämäkin on vaihe. Tai niin ainakin toivon.
Juttelin asiasta Charlotalla tukiperheen kanssa , ja heillä on tätä samaa ongelmaa puskenut, oman lapsensa kohdalla, joka on charlottaa muutaman kuukauden vanhemppi .

Yleensä nämä Charlotan "angry modet" ovat lyhyitä, välillä hieman pidempiä , mutta loppujenlopuksihan neiti tulee itsenäisesti minun jalkoihin halaamaan, jolloin "keskustellaan" kuinka turhaa pienistä asioista kiukkuaminen on .
Haleaj,pusuja ja uudelleen yritämme tehdä yhteistyöllä asian , josta neiti alunperin alkoi kiukutella. Ja tällä kertaa niin, että se menee  nappiin.
Joskus äitinä yllätyn näistä Charlotan dramaattisista kiukuista, mutta taas yksi vaihe menossa ja pitää vain osata olla kärsivällinen.

Juhannus sängyn pohjalla

Meillä oli suunniteltu noin prikulleen miten me vietettäisiin juhannusta.
Väliäkö sillä millainen keli olisi ulkona ollut mutta, kyllä me nyt juhannusta jotenkin vietettäisiin.

Perjantaina aloin voimaan todella huonosti. Aamulla kaikki oli vielä hyvin, kunnes olo alko menee alaspäin.
No meillä nyt vietettiin juhannusta sängynpohjalta, flunssan kourissa.
Not funny at all.
Leffoja, ruokaa,teetä,leikittelyä ..
Ja lisää teetä ja leffoja.

Pikku hiljaa paranemaan päin.

Toivottavasti kaikilla oli jollakin tavalla hyvä juhannus, vaikka sää ei ollutkaan kaikkein suotavin.


Hyvät viikkoa kaikille :)

#Tb -Sunday Funday

Meillä meni viikonloppu erittäin reippaissa merkeissä. Kun kotipihan hiekkalaatikko pitää laajentaa niin mitä me teemme ? Pakkaamme tavarat, käymme kaupassa ja suuntaamme eväiden kanssa kohti perhepuistoa.
Keli oli suotuisa, vaikka tuuli olikin omaa luokkaansa. Paljon oli väkeä siitä huolimatta.
Charlotta oli aivan innoissaan paikasta ja ehkä suosikkina oli äitiä pakoon juokseminen.
Millään ei meinannut paikallaan pysyä, ei edes syöminen innostanut , kun on niin paljon tekemistä joka puolella.



Viihdyttiin niinkin pitkään, että kävimme Charlotan päiksy ajalla ottamassa aikuisten kesken mittaa minigolfissa. Olen niin kilpailuhenkinen ihminen ja en siedä häviämistä, mutta tämä osasin ottaa leikistä. Olimme kaikki kolme suut auki  kun niitä ratoja kävimme läpi, miten vaikeeksi ne loppujen lopuksi on tehty. Lyön vetoa siitä, ettei edes huippu golffari tule niissä pärjäämään, hyvin tuloksin :D
 Hieman fuskaamista ja omat säännöt kehiin ni heti alkaa näyttää paremmalta.
Loppujen lopuksi erittäin rattoisa päivä saatiin vietettyä pihalla ja tekemistä riitti.

Mä vien sut rannalle

Näillä sanoilla ''kun ulkona on ihana sää, niin lämmintä...'' Täl hetkellä sää on ollut kyllä mitä loistavin ja suotuisa. Aamut oon kattonut ikkunasta moneen otteeseen ja todennut '' ei kai taas ala satamaan'' koska aamulla on niin tummat pilvet olleet yllä.
Muutama tunti eteenpäin niin johan se aurinko pilkistääkin.

Mä en todellakaan malta olla sisällä, kun on näin lämmintä ollut nyt. Meen , meen ja meen. Miksi viettää aikaansa neljän seinän sisäpuolella , kun ulkonakin on paljon tekemistä.
Olin todella huono lähtemään talvella ulos, koska en todellakaan ole talvi ihmisiä. purr..

Viime kesänä Charlotan ollessa puolitoistavuotias ei paljoa hiekkalaatikolla vietetty aikaa.
Nyt kun neiti osaa kävellä, toimia omatoimisesti niin hiekkalaatikollakin viihdytään vaikka kellon ympäri, jos Charlotta saisi päättää.

Meidän tien toiselta puolelta löytyy mieluisa ranta, jossa tulemme viihtymään tänä kesänä varmasti monet päivät.
Vein Charlotan rannalle ihastelemaan, leikkimään,rakentelmaan hiekkakakkuja ja piknikki hengessä syömään.

Charlotta oli todella myyty kun näki hieman isomman ''ammeen'' jossa on vettä. Ei millään maltanut olla pois veden ääreltä, joten annoin sielunsa pohjalta leikkiä oikeen kunnolla.

Se juttu !

Muutama viikko takaperin muo jännitti Charlotan puolesta todella paljon.. Charlotta ei edes tiennyt mitä olemme menossa tekemään.

olen kertonut blogini puolella, että aijon mennä laitattamaan Charlotalle korvakorut. Aikaisemmin ajattelin, että alle vuoden ikäisenä olisin ne pistättänyt, mutta päätinkin hieman lykätä asiaa edemmäs ja sopivan ajan kanssa käydä laitattamassa.

Korvakorut, haasteellista metsästää laittajaa puolitoista vuotiaalle, koska kukaan ei suostu tekemään alle 7 vuotiaille. Monessa paikassa sain ravata ja monet kerrat passittivat ulos. Yhdestä paikasta sainkin sitten vihin kuka tekisi pienemmillekkin lapsille. Hetki meni ennen kuin sain varattua ajan, mutta sainpa kuitenkin.

Alkuun meidän piti mennä näytättämään Charlotan korvia tekijälle, josta olin hieman ihmeissäni, mutta lapsella tarvitsee olla kuulemma tarpeeski iso korva jo ennen kuin voi laittaa korvakoruja.
Charlotan korva oli just bueno, että voi laittaa reijät, joten saimme ajan ja ohjeet ennen kuin tulisimme laitattamaan reikiä.

Tunti ennen operaatiota laitoin Charlotalle emlan paikallispuudute voidetta, ettei tuntisi nippaisua/ pelästyisi sitä, jolloin laitattaminen voi jäädä kesken.
Haasteellista oli saada neidin korvanlehtiin voidetta ja vielä jonkin moinen patentti siihen päälle , ettei tyttö ala voidetta räveltämään pois.

Paaikanpäällä minua alkoi jännittämään, Charlotan puolesta. Kuinka neiti reagoisi siihen, kun vieras ihminen koskettaa häntä tai tulisiko siitä laitosta sitten loppujen lopuksi yhtään mitään.
Operaatio ei ollut helppo, mutta reippaasti Charlotta siitä selviytyi.

Nyt siis muutaman viikon on reijät olleet korvissa ja korvikset paikallaan, eikä Charlotta ole niistä moksiskaan. Aloitimme siis harjoitus korviksista ja lopullisiin tappi korviksiin pitäisi kolmenviikon sisään vaihtaa.

Monella henkilöllä on varmasti omat mielipiteensä laitattaako lapsellensa nuorena omankäden oikeudella korvakorut, vai antaako itse vanhempana päättää tahtooko sellaiset.
Yksi isoimmista syistä miksi korvakorut nyt laitatin on se, että vanhemmalla iällä sitä laittoa jännittää ja voikin alkaa jänistämään koko operaatiota.
Jos Charlotta jostain syystä vanhemmalla iällä ei haluakkaan pitää korvakoruja , niin saahan hän aina ne otettua pois.

Siivoilua ja Lettukestejä

Sunnuntai päivät meillä yleensä vietetään Chillisti , ei väliä miltä se koti just silloin näyttää , mut vähän pinta siivoilua.
Tänään kuitenkin oli must to do listalla siivoaminen, koska muutaman päivän siivous on jäänyt meiltä. Pyykkikori pursuaa likaisista vaatteista, pölyä, rojuja sielä sun täällä.

Kotityöt on yleensä ne mun juttu ja Villen homma on - mitä nyt ikinä tekeekään..
Välillä saan oikeen kunnolla olla Patistamassa, että menis tekemään oman osuutensa kotitöistä, mutta meillä kun ei nykyisin tunneta sanaa "oma-aloitteisuus" .

Hoidan ruuat, siivoamisen, parvekkeen siivoamisen ja Charlotan paimentamisen siinä ohella. Huh, mikä kiire juosta joka paikkaan!
Charlotasta on tullut reipas siivous apuri, vaikka se jääkin vielä siihen vaiheeseen, että äiti kerää perässä. Imuria heiluttaa, mopilla vetelee, vesiämpäriä läiskyttelee.
Pyykkienkin osalta Charlotta vain vetää puhtaat pyykit ulos koneesta lattialle, ja äiti kiittää ja kumartaa. Innokas tyttö touhuamaan, mutta vielä on oppimista.

 

 

 

 



Siivoilun jälkeen Charlotta lähti päiksyille ja minä päätin ottaa hetken x asennossa. Se x asento jäi vain hetkeen, koska nyt on alkanut tekemään ihme himoja mieli.. Joten ehdotin villelle, että tehtäisiin lettuja. Lähdin kauppaan hakemaan meille aineksia, koska letut eivät ole mitään ilman hilloa!
Ville otti keittiön haltuunsa ja alkoi tekemään lettuja.  Finaly something!
Tää oli Charlotan ensimmäinen kerta kun saa syödä lettuja!
Mutta ei se lettu itsessään kiinnostanut , ainoastaan se hillo, jota sai letunpäälle.

Todella nopeasti tämäkin päivä on taas hujahtanut ohi, ajan kulkua ei edes huomaa.



Summer Time

 

 

 

 

 

Toivoen, että nyt vihdoin olisi takana päin viikkojen kestävät sateet ja pääsisi kunnolla nautimtaan kesäisen aurinkoisesta säästä. Luontokin näyttää jo niin ihanalta, ja kesältältä tuoksuu. Jes !
Kunhan vielä kunnolla alkaisi lämpenemään, jolloin pääsee pukemaan yllensä kesäisiä vaatteita ja loikoilemaan rannalle.

Huomenna tulen kertomaan teille , mitä Charlotta sai äidiltä, joten pysykää ruudun äärellä.
Hyvää viikonloppua kaikille