maanantai 16. helmikuuta 2015

Princess Room













Nyt on tytön huone valmiina, tavarat paikallaa ja mä olen tyytyväinen.
Oltiin siis ikeassa viikonloppuna hakemassa kalusteita Charlotan huoneeseen, joka on ammottanut tyhjyyttään. Vielä pari asiaa olisi saatava, mutta ne eivät ole vielä ajankohtaisia.

Saimme kaikki tavarat hyvin koottua, mutta yhdessä tuotteessa oli virhe, ja niin kuin yhdestä kuvasta huomaa niin lipastosta puuttuu laatikot. Saimme siis virheellisen tuotteen, mutta onneksi saamme uudet laatikot ikealta, niin että he lähettävät sen meille kotiin, jolloin ei tarvitse ajaa ikeaan ja takaisin uudelleen.

Äiti on tyytyväinen ja Charlotta viihtyy huoneessaan hyvin.

Mitäs pidätte ?

tiistai 10. helmikuuta 2015

Neiti Näpsä 1v2kk






Meillä päivät menevät kaupungilla tai kotona. Enemmän nautimme niistä kodin sisäisistä asioista , jolloin perheenä pääsemme viettämään asioita.
Meillä Charlotta nauttii todella paljon ulkona olemisest,  ulkona voisi viettää neidin mielestä kokonaisen päivän, millään ei meinaisi mennä sisälle.
Alkuun Charlotan ollessa vielä siinä vaiheessa kun ei vielä kävelty  niin ulkona oleminen, ei vielä ollut niin fun, fun mun juttu, koska paljoakaan ei voinut vielä tehdä.
Charlotan opittua kävely on paljon kivempaa, tehdä yhdessä asioita.
Nyt talvella olemme olleet paljon pulkan kera ulkona, jolloin me vanhemmatkin saamme huvia kerrakseen. Charlotta nauttii pulkan kyydissä olemisesta ja mäen laskemisesta.


Charlotta on alkanut pikkuhiljaa, antamaan äidin käydä itsekseen kaupassa tai tekemään omia asioitaan, niin että ei tarvitse puntissa roikkua koko aikaan. Tämä helpottaa arkea, jolloin Villenkin seura kelpaa, eikä äitiä tarvitse joka väliin juosta.
Tämän äidin takertumisen jälkeen jäämisen myötä on alkanut korvat eväämään sanaa "Ei"
Enään ei meinata kuulla , mitään mitä äiti kieltää.
Monesti päivän aikana , saan olla juoksemassa perässä, kun neiti tyhjentää kippo laatikoita, kiipeää tiskikoneeseen , näprää pesukoneen pesuohjelmia ,  lista on pitkä mitä neiti omasta mielestään saa tehdä.
Maltti on valttia

Charlotta on alkanut tuottamaan sanoja enemmän ja enemmän.
monesti päivässä huudetaan Äitiä,hauvaa, Ei ja älä.
Yhtenä päivänä  ällistyin kuinka sanoi sanan " isi" vaikka meillä,  ei olla kyseistä sanaa sanottu sitten edellisen suhteeni.
Charlotta on kuitenkin ollut seitsemän kuukauden ikäinen, kun sitä sanaa on vielä käytetty.
 Tuo sana " isi" unohtuikin päivän jälkeen, koska meistä kukaan ei alkanut toitottamaan sitä. Charlotta itse päättäköön ketä tulee isäkseen kutsumaan vanhempana.
Myös sanotaan ,jo kummitädin nimeä ja Ville on meidän talon "äijä"
Muut sanat tulevat vielä epäselvästi, mutta hiljaa hyvä tulee. Odotan vain kun neiti alkaa kunnolla höpäjää , että millainen papupata saadaan taloon.





Temperamenttia löytyy, enemmän kuin pienestä kylästä. Ja kehen lie tullut? Äitiinsä.
" kaikki nyt heti" , jos tahto ei mene läpi tulee kuuluisa teko itku ja neiti menee lattialle makamaan tuijottaa vähän välein ja jatkaa itkuaan.  Kun show on ohi,  ollaan kuin ei mitään koskaan tapahtunutkaan Ja meno jatkuu.
Kaikki elektroniikka välineet on pistettävä kauas pöytien reunoilta, jonne neiti ylettyy tai itse tuolia raahattua ottaa pöydältä. Äidin puhelin ja kamera ovat ne jutut,joista saadaan iso haloo aikaiseksi.
Monesti saan olla ottamassa puhelinta pois, neidin käsistä, tästä hyvästä äiti saa huudot ja kiukkuisen takiaisen jalkaansa.




Charlotta on kyllä loistava persoona kaikin puolin. Välillä itketään ,mutta ne kaikki muuttuvat yhdeksi hymyksi. Hän on myös kova auttamaan äitiä, arjen pienissäkin askareissa, tai no auttaminen jää vielä puolitiehen, mutta kohta on toinen kodin hengetär äidin apuna.
Charlotta ei paljoakaan muita ujostele. Kaupungilla tai asioilla ollessa menee heti hymy suin muiden ihmisten luokse keikistelemään. Kotonakin jonkun tullessa kylään pitää heti olla ovella vastassa, kuultuaan ovikellon soivan.
On päiviä jolloin on känkkistä enemmän ja äiti on väsynyt, mutta yhdessä niistä päivistä selvitään.






keskiviikko 4. helmikuuta 2015

seinä tarra #WeMadeIt


Jeee!  Tänään tuli postista meille paketti.
Saatiin postista nimittäin Charlotan huoneeseen sisustus tarra.
Iso,pituutta 120cm ja kokoaminen pala palalta. 

En ole aikaisemmin pala palalta laittanut seinätarroja joten todella haastavalta tuntui jo heti alkuunsa ajatus.
Mies pesi oikeaan aikaan kätensä koko hommasta ja päätti alkaa tekemään töitänsä. Really! 

Sain sitten Charlotan kummitädin heti auttamaan minua ja ryhdyttiinkin saman tien hommiin. Ei ollutkaan haastavaa. Ei kuprun kuprua , mutta kuuma siinä tuli kun kieli pitkänä yrittää saada oikein aseteltua.

Nyt se seinällä koristaa neidin huonetta! 
Vielä olisi yksi tarra tulossa koristamaan puun rinnalle 

Mitäs pidätte ? 




sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Kuulumisia kiteytettynä!






Ciao! 
En ole taaskaan päässyt päivittelemään tänne ajankohtaisia arjen askareitamme tai uutuuksia,mutta näin viiveellä pääsen tekemään paljon postauksia tapahtuneista asioista. Joten ei kaikkea kerralla, vaan säästellen myöhemmäksi. 

Miellä Tammikuu on mennyt todella nopeasti ja nyt ollaankin jo Helmikuun puolella. Mihin tämä aika menee, kun päivät menevät äkkiä ohi.
Ollaan paljon ulkoiltu, oltu ostoksilla ja vietetty aikaa perheen kesken.



Meidän perheen suunnitelmat meni  sisustuksen osalta kaikki uusiksi joten jätimme tämän kuun osalta Ikeaan menemisen välistä, koska taloudellinen tilanne ei anna myötä.
Päädyttiin kompromissiin Villen kanssa , että menisimme poppoolla Helmikuun puolella suorittamaan kaluste ostokset ,jolloin saisimme varattua isomman rahasumman, koska aina Ikeasta sattuu tulemaan jotakin ylimääräistä mukaan.
Olisin jo kovasti halunnut sinne mennä, koska Charlotan huone ammottaa tyhjyyttä. Hänellä on huoneessaan verhot, matto,sänky ja leluille oma säilytys tila, mutta lisää säilytys tilaa kaivattaisiin, koska äiti joutuu moneen otteeseen siivoamaan ei säilytys tilaan mahtuvat tavarat nurkkaan paikoilleen. 
Olen kuitenkin jo jotakin sisustuksen eteen saanut tehtyä kuten,tilattua Charlotan huoneeseen sisustustarrat, jotka toivottavasti saadaan pysymään siinä seinällä ilman kupruilua tai tippumisen varaaa, mutta eikös niihinkin ole niitä kikka kakkosia keksitty'' kuinka saadaan sisustus tarrat pysymään seinällä'' Odotan yhteistyötä, miehen kanssa tässä, koska voihan se olla todella haastavaa laittaa pala palalta isoa puuta seinälle, jossa on paljon yksityiskohtia.
Mulla on paljon ideoita neidin tulevan huonees sisustuksesta, ja kaikki hankinnat on laskettu ja listattu mitä tulemme ostamaan tytön huoneeseen.
ensimmäisenä kuitenkin pitäisi hankkia maalipurkki, että saisin helmehtävän vaaleanpunaisella päätyseinän maalattua.





Villelle olen paljon sisustuksesta puhunut, mutta hänellä ei ole oikeastaan mielipidettä tälläisiin asioihin vaan antaa minun toteuttaa koko homman. Villeä askarruttaa nyt hänen isoin projekstinsa työ tilan toteuttaminen, joka on meidän jokapäiväinen keskustelun aihe. 
Monesti kuulen ne sanat ''jos vaikka niin ja näin '' ''tai jos mä vielä tekisin senkin siihen'' .. Pääsen helpommalla kun vain vähän nyökytän ja hymyilen. Meidän perheen taivaanrannan maalari. Mutta antaa hänen totuttaa unelmiansa, ja rakkauttaan työtänsä kohtaan. 

Viikko sitten laitoin hakemuksen vetämään Charlotan hoidon suhteen. Haluaisin Charlotalle hoitopaikan, jossa voi leikkiä ikäistensä kanssa, jolloin saa vuorovaikutusta, oman ikäisiltään, eikä tarvitse katsoa äidin ja ville spedeilyä vuorokauden ympäri.
Ajattellin Charlotan hoitoa lähinnä kaksi kertaa viikossa, jolloin itse voisin lusia ne päivät salin puolella ja hoitaa kesken eräisiä asioita.



Paljon olisikerrottavaa Mutta kiteytän kaiken nyt pieneen pakettiin, mutta pääsen kertomaan vielä lisää
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille :) 




torstai 22. tammikuuta 2015

Lohi- Sitruunapasta




Tänään Valmisttettiin helppoa ja nopeaa ruokaa.
Kalaruuat ovat meille luxus ruokaa ja Charlotta tykkää kalaherkuista paljon.

Lohta 
Yksi sitruuna
Basilikaa
Pastaa 
Kermaa
Pikkutomaatteja
Suolaa 
Muutama valkosipulin kynsi

Valmistus ei vie kuin 15-20min.

 Vesi kiehumaan jonne lisätään pasta. Pastan kiehumisen aikana saakin hyvin tehtyä kaiken muun.
Pannu kuumaksi, ja pohjalle liraus öljyä,jonka jälkeen laitetaan valkosipulit ja kala.
Kalan valmistuksessa kannattaa käyttää mietoa lämpöä.
Sitten kun kala on redi voikin puristaa sitruunasta mehun suoraan kalan joukkoon. 
Viimeisimpänä puolipurkkia ruokakermaa ja suolaa oman maun mukaan.
(Huom. Älä pistä suolaa tai kermaa liikaa, ettei peittoa sitruunan makua)

Tomaattia ja Basilikan lehtiä voikin laittaa ruoka annoksen päälle! 





keskiviikko 21. tammikuuta 2015

What I Really Want To Do



Pienempänä tyttönä tuli suunniteltua tulevaisuutta pilvilinnoihin asti. Aikuisena asuisin Espanjassa, isossa luxus asunnossa ja ympärillä paljon koiria,mies ja lapsia.
Lapsena sitä rakentaa ajatusta niin pitkälle, että hymyilyttää näin aikuis iällä, mitä sitä on tullutkaan ajateltua. Lapsena ei ole vielä hajuakaan rahan käytöstä,laskuista,vuokrista,töistä ja kuinka iso maailma voikaan olla.
Kun sitä alkaa kasvamaan ja ymmärrystä tulee lisää maailman kuva laajenee ja alkaa ymmärtämään, ettei ne asiat olekkaan niin yksinkertaisia, niin kuin ne kuvitteli silloin nuorempana.

Olen aina pitänyt kauneuteen liittyvistä asioista ja näen itseni jollain tavalla edelleenkin tulevaisuuteni niiden parissa.
Moni muukin näkee minut parturi.kampaajana tai kosmetologina, mutta enemmän parturi kampaajana.
En enään tiedä mitä haluan! olen stalemate tilanteessa, ja olisi jo tehtävä päätöksiä, koska ammattiin haku olisi näillä näppäimillä.
Kyllä, näen minut edelleenkin kauneuden parissa. Mutta onko se juuri se mitä haluan lopun elämäni tehdä? Toki voisin kouluttaa aina itseni uudelleen ja uudelleen.
Olen tuttaviltani, valmistuneilta parturikampaajilta kuullut niin negatiivisia asioita, kuten: He menevät vuokrapenkeille, josta maksavat ison pennin palkastaan pelkästä vuokratuolista. Sitten vielä vuokra ja laskut siihen päälle.
Heildän elämiseen kuukauden aikana ei jää paljoakaan käteen ja moni joutuu heistä turvautumaan vanhempiensa apuun. On varmastikkin niitäkin henkilöitä joilla on pelkkää positiivista sanomista vuokrapenkeistä jne..
Mutta on ajateltava loogisesti myös tulevaa. Tärkeimpiin asioihin tulee lapseni ja hänen ylläpitonsa.
Kuten myös minun viihtyvyyteni ammatissa, josta saan hyvän fiiliksen jokaisen työpäivän jälkeen.

Olen tavoittelija ja tiedän minkälaisen elämän haluan rakentaa itselleni ja tyttärelleni .Jos jotakin päätän sen myös haluan toteuttaa. En sitä tietenkään heti voi lähteä toteuttamaan vaan ensiksi on oltava tietty ''kaava'' asioille, Kuten nyt koulunkäynnin suhteen.
Haluan menestyä, haluan että minulle jää rahaa käteen riittoisasti,vuokrien laskujen ja muiden ylimääräisten menojen jälkeen.
Kun päätän mille alalle haen ja toivoen pääsyäni sinne, haluan myös viihtyä siinä ammatissa. En hetkeäkään halua sellaista tunnetta '' onko tämä nyt se oikea ala minulle?''
En haluaisi, olla vaihtamassa alaa moneen otteeseen, vaan koska jokin ei miellytä.

Haluaisin suoraan päästä kosketukseen,tulevan työni kanssa. Haluan tehdä, ja toimia.
En pidä uuvuttavista luennoista tai pitkistä päivistä kouluissa,eri aineiden parissa, mutta loppujen lopuksi se on tehtävä.

On ''vara''  aloja joita olen ajatellut,kuten. Kultasepän ala, matkailu ja ravitsemus, ja liikunta puoli.
Vai haluanko ollakkin kauneuden parissa, jos se tuntuu niin hyvältä ajatukselta.
Ristiriitaista!!

Saa nähdä mitä haluan,mistä itseni löydän ja mitä tulen valitsemaan. Mutta toivottavasti haen oikein jolloin ei tule koulunpenkillä sellaista oloa "miksi olen tällä alalla".
On tässä vielä aikaa lukea aloista ja aikaa hetki miettiä. Toivon,että löydän sen oikean tien itselleni.



tiistai 6. tammikuuta 2015

Vuoden eka!

Ciao !

Vihdoin, viimein pääsen päivystelemään blogiani kaiken kiireen keskeltä. Monesti oon ottanut koneen käsiini , mennyt bloggeriin ja aloittanut kirjoittamaan. Kertaakaan en ole saanut tehtyä, postausta loppuun asti, olen kummannut sen aloittanut kirjoittamaan uudestaan, mutta vähän ajan perästä laitankin läppärin kannen kiinni ja aloitan muut puuhat.

En yleensä päivisin pääse kirjoittelemaan blogiin, koska pikku neiti on ykkönen ja kaikki muu kakkonen. Nyt saatuani neidin nukkumaan ja työnnettyäni miljoona muuta asiaa sivuun otin koneen ja päätin ryhtyä kirjoittamaan.



Eli tosiaan ollaan asettauduttu uuteen kotiin ! pisteet meille. Kaikki tavarat olemme saaneet omille paikoilleen, pienempiäkin jemma kippoja myöten. Vielä näyttää hieman tyhjältä kuten Charlotan huone varsinkin, Odotan että pääsen IKEAan, jolloin pääsen laittamaan talon kokonaan valmiiksi sisustuksen osalta. Paljon tulee uppoamaan sinnekkin rahaa, mutta kerran se kirpaisee ja pitää yrittää pitää kukkaron nyörit kiinni kaikilta turhuuksilta.

en ole vieä osannut ottaa uutta asuntoa ns. omakseni. Mulla menee jonkin aikaan sulatella uutta asuntoa koska muuttaminen yhteen on todella iso askel ja kaikki on nyt periaatteessa yhtä. Ensimmäiset yöt menivät miten menivät , niskat kipeenä, kelloa seuraillen.. Ehkäpä saan vielä unenpäästä kiinni.
nytten kun Charlotalla on oma huone ja hän nukkuu sielä niin en myöskään sen takia saa unta.
Koska olen jo vuoden tottunut siihen että neiti nukkuu samassa huoneessa ja herään heti pieneenkin älinään. Oikeastaan pelko siitä jos en kuulekkaan kun toinen tekee heräämistään.
Mutta ehkä tämä jossain vaiheessa alkaa tasoittumaan.




Mun on nyt kehuttava tää paikka maasta taivaisiin ! Siis naapurit on ihan ykkösiä tällä seudulla!
Tää ei oo mikään jurojen lahtelaisten oikea osoite, ei ! Täälä on ihmisä, jotka ulkona pysähtyvät ja jäävät juttelemaan. Joka ikinen kerta kun käy ulkona saa iloisi katseita, rupattelu seuraa ja joka kerta tervehdykset! Vihdoin paikka, jossa ihmiset osaavat perus sanan ''hei'' :D
Tää on oikeastaan mulle iso juttu koska mä on kohtelias ja moikkaan jos joku tulee naapurustossa vastaan. Tykkään tutustua uusiin ihmisiin ja jutella muille.
Entinen paikka jossa asuttiin, kukaan ei vastannut ikinä takaisin, joka on sinäänsä aika sääli koska ihmisen tulisi olla jokaisessa tilanteessa ystävällinen vaikka ei olisikaan maailman paraspäivä käynnissä.

Mutta nyt menen jatkamaan ! Ihanaa päivää kaikille